Vuosi 2016 koetteli energia-alaa monin eri tavoin. Sähkömarkkinoiden hintaheilahtelut, lyhytjänteinen poliittinen sääntelykulttuuri ja energiantuotantoon ja -käyttöön kohdistuva kasvava verotus haastoivat toimijoita ja herättivät kysymyksiä toimialan tulevaisuudesta. Meneillään oleva energiamurros vaatii markkinoiden perusteellista muutosta.

EPV Energia luovi vuoden 2016 olosuhteisiin nähden kuitenkin hyvin. Vastasimme haasteisiin uusilla voimalaitoksilla sekä useilla kehityshankkeilla, jotka terästävät operatiivista kyvykkyyttämme. Keväällä tehty uusi strategia myös vahvistaa, että jatkamme valitsemallamme tiellä ja siirrymme konsernissa määrätietoisesti päästöttömään tuotantoon.

Suuret rakennuskohteet etenivät vuoden aikana suotuisasti. Suurimpia hankkeitamme olivat Olkiluodon kolmosyksikön lisäksi, Metsälän ja Ilmajoen tuulivoimapuistot sekä Raahen CHP-voimalaitos. Näistä sekä Ilmajoki että Raahe valmistuivat tuotantoon kesän aikana.

Suomen tulisi ottaa voimalaitosverotuksessa Ruotsista mallia

Ruotsi on parantanut vesi- ja ydinvoiman kilpailukykyä.

Kotimaisen ydin- ja vesivoiman kannattavuuden yhtenä ongelmana on laitosten korkea kiinteistöverorasite. Veroa on viime vuosina jatkuvasti nostettu, mikä heikentää merkittävästi näiden sähköntuotannon kannattavuutta. Vastaavasti yhteistuotannon osalta lämmön valmisteveron jatkuva kiristys on jo pitkään ajanut lämpöasiakkaita pois tehokkaan yhteistuotannon piiristä. Vaikka EU periaatteessa kieltää sähkötuotannon verottamisen, Suomessa on hieman kierosti keksitty verottaa tuotannon tekijöitä lopputuotteen sijaan. Mallia pitäisi nähtävästi tässäkin hakea Ruotsista, jossa valtio sen sijaan viime vuonna päätti parantaa vesi- ja ydinvoiman kilpailukykyä alentamalla niiden verotusta merkittävästi.

Verokysymyksen lisäksi kotimaisen vesivoiman tulevaisuuden näkymiä heikennettiin merkittävästi, kun hallitus päätti olla avaamatta koskiensuojelulakia. Omistusyhteysyrityksemme Pohjolan Voiman Kollaja-vesivoimahanke jouduttiin siksi keskeyttämään. Mittavan ja luontoystävällisenkään vesivoimakohteen rakentaminen ei siis näytä enää olevan Suomessa mahdollista. Tällainen arvovalinta hankaloittaa eritoten kotimaisen säätövoiman saatavuutta ja heikentää kykyämme siirtyä tulevaisuudessa täysin päästöttömään sähköjärjestelmään.

Miten tehdä hyväksytysti lämpöä suuressa mittakaavassa?

Alhaisten sähkönhintojen vuoksi maan CHP-laitokset ovat ahdingossa. Osakkuusyhtiömme Vaskiluodon Voiman yhteistuotantolaitokset kamppailevat kannattavuudestaan.

Polttoaineissa kivihiilen ohella turpeeseen suhtaudutaan kielteisesti ja myös metsäjakeiden polttamista kritisoidaan yhä laajemmin varsinkin EU-tasolla. Miten siis tehdä hyväksytysti ja keskitetysti lämpöä suuressa mittakaavassa? Tämä kysymys on vielä ratkaisematta.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa halutaan kieltää kivihiili ja panostaa massiivisesti biotalouteen. Linjaus on tiettyyn mittaan asti järkevä; kaikkea ei kuitenkaan voi biotaloudella pelastaa.

Suomen massiivinen panostus biotalouteen on vain tiettyyn mittaan asti järkevää.

Esimerkiksi henkilöautojen kehityksessä Euroopassa näytetään menevän ennemmin sähköautojen suuntaan, joten metsäpohjaisten liikennepolttoaineiden kysyntä ei välttämättä tule jatkossa olemaan oletetun suuruista. Jos massiivisiin biotalousinvestointeihin lähdetään, tulisi niiden kuitenkin kyetä elämään vuosikymmeniä.

Kotimaassa esitetty kivihiilen täydellinen kielto vaikuttaa huoltovarmuuskysymyksiin ja muiden polttoaineiden markkinoihin. Kivihiilen käyttö vähenee joka tapauksessa luonnostaan ja poistuisi kokonaan 2030 mennessä, kun energia-ala sitoutuu uuden teknologian yhä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Erillisen sääntelyn luominen yhden polttoaineen ympärille on siksi täysin turhaa ja tarpeetonta.

Kapasiteettimarkkinat tai sertifikaattijärjestelmä voivat ratkaista sähkötehopulan

Energiamurros vaatii markkinoiden perusteellista muutosta.

Päästöjen pieneneminen ja uusiutuvan energian lisääminen kasvattavat säätövoiman tarvetta voimakkaasti lähivuosina. EPV uskoo, että ainut ratkaisukeino on muuttaa sähkömarkkinoita perusteellisesti ja siirtyä myös Suomen oloissa esimerkiksi kapasiteettimarkkinoihin tai tehosertifikaattijärjestelmään, joka antaa säätöteholle uutta arvoa.

Investointipäätökset tauolla, voimavarat toiminnan optimointiin

EPV Energialla suuret investointipäätökset olivat tauolla vuonna 2016. Niiden sijaan aloimme määrätietoisesti kasvattaa EPV:n osaamispohjaa, jotta pärjäämme tulevaisuuden nopeasti muuttuvan energiamarkkinan erilaisissa tilanteissa. Organisaation kannalta haaste on suuri, mutta niin monella toimialalla entuudestaan tuttu: miten siirtyä menestyksekkäästi massiivisten investointien toteuttajasta toiminnallisen kyvykkyyden parantajaksi?

EPV:llä suuri haaste on huomioitu ja toimiin on jo ryhdytty. Vuoden 2016 aikana aloitimme useita eri kehityshankkeita, joissa hyödynnämme älykkäästi uutta teknologiaa. Voimavaroja keskitetään esimerkiksi tuulivoimapuistojen tuotannon ennustetyökalujen ja voimajärjestelmän tilan analyysityökalujen kehittämiseen. Lisäksi parannamme systemaattisesti valmiuksiamme tasehallinnan puolella. Kaikille kehitysprojekteille on yhtenäistä, että niiden projektisuunnitelmissa vilisee tuttuja termejä kuten big data, digitalisaatio, IoT ja tekoäly. EPV:n tehtävänä on rakentaa näiden avulla itselleen markkinoiden kehittyneimmät työkalut.

Maaliskuussa 2017
Rami Vuola