HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2016
EPV Energia Oy (EPV) on energian hankintaan erikoistunut omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö. Tavoitteena on toimittaa hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä omistajille ja varmistaa edullinen sähkönhankinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiön strateginen tavoite on, että energian hankinta on pitkällä aikavälillä vähäpäästöistä ja samalla kilpailukykyistä. Energian hankinta tapahtuu pääasiallisesti omistettujen tuotanto-osuuksien välityksellä. EPV:n vuonna 2016 hankkima sähkömäärä oli 4 429 (3 978) GWh. Se vastaa 5,2 (4,8) prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
TILIKAUDEN TAPAHTUMAT
Toimintaympäristö
Pohjoismaissa kulutettiin vuonna 2016 sähköä alustavien tilastojen mukaan noin 390 (381) TWh. Kulutuksen kasvu oli seurausta edellisvuotta alhaisemmasta lämpötilasta ja rakenteellisesta kysynnän kasvusta.
Suomessa sähkönkulutus vuoden 2016 aikana oli 85,1 (82,5) TWh, joka oli noin 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 46,7 prosenttia ja muun kulutuksen 53,3 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus kasvoi viime vuonna 1,6 % muun sektorin sähkönkulutuksen kasvaessa 4,6 prosenttia. Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 3,0 prosenttia.
Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2016 tuonnilla ennätykselliset 22,3 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 77,7 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi sähkön käytöstä noin 24, ydinvoima 26, vesivoima 18 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima 5 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 4 prosenttia. Sähköntuonti Ruotsista laski hieman edellisvuoden tasosta. Sähköntuonti Venäjältä puolestaan kasvoi 50 prosentilla. Sähkön nettovienti Viroon puolittui noin 2,4 TWh:iin. Näiden muutosten seurauksena sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 19,0 TWh.
Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot eli hydrologinen tase vaihteli vuoden aikana sekä pitkänajan keskiarvotason ylä- että alapuolella. Vesivoimatuotantoon liittyvää vaihtelua kuvaa hyvin se, että hydrologinen balanssi oli vuoden aikana korkeimmillaan 12 TWh yli keskiarvon ja alimmillaan 13 TWh alle pitkänajan keskiarvotason. Varastot olivat vuoden 2016 alussa 12 TWh keskiarvotason yläpuolella ja vuoden lopussa 5 TWh keskiarvotason alapuolella. Vuodenvaihteessa pohjoismaiset vesivarastot olivat yhteensä noin 77 TWh.
Sähköntuotannon CO2-päästöt olivat vuonna 2016 6,9 miljoonaa tonnia, 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hiilidioksidipäästöjen kasvu johtui kivihiilen käytön lisääntymisestä sähköntuotannossa. Suomessa tuotettu sähkö oli 78-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 45 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 50 prosenttia.
Tuotanto
Osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy:n (50 %) voimalaitosten vuoden 2016 sähkön tuotanto oli 1 566 (1 329) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 846 (759) GWh. EPV hankki omistuksensa perusteella sähköenergiaa yhteensä 755 (640) GWh. Yhtiössä toteutettiin voimalaitosten käynnissäpidon uudistus kertomusvuonna. Uudistus toteutettiin järjestämällä koko yhtiön henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoitellaan entistä tehokkaampaa kustannusrakennetta.
Omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon 1 ja 2 -ydinvoimalaitosten tuotantomäärä vuonna 2016 oli yhteensä 14 348 (14 261) GWh. Vuoden aikana laitoksilla oli yhteensä 3 lyhyehköä korjausseisokkia. Muutoin laitosyksiköt toimivat normaalisti. EPV:n suora omistusosuus Teollisuuden Voimassa on 6,6 prosenttia ja sähköenergiaa hankittiin omistusosuutta vastaavasti 984 (947) GWh. Hankinta sisälsi myös Meri-Porin lauhdetuotanto-osuuden.
Rakenteilla olevan Olkiluoto 3 –laitosyksikön rakennustekniset työt ovat pääosin valmiit. Sähkö-, automaatio- ja mekaaniset asennukset ovat edelleen kesken. Tammikuussa 2016 aloitettiin käyttöautomaatiojärjestelmien koekäyttö. Huhtikuussa aloitettiin prosessijärjestelmien testaus ja jätettiin käyttölupahakemus työ- ja elinkeinoministeriölle. OL3-työmaan henkilömäärä oli vuoden lopussa noin 2 000 henkilöä.
Omistusyhteysyritys Pohjolan Voima Oy (PVO) on omakustannusperiaatteella toimiva sähkönhankintayhtiö, joka toimittaa omakustanteista sähköä omistajilleen. EPV:n omistusosuus Pohjolan Voima Oy:ssä on 5,5 (6,5) prosenttia ja osakkuuden perusteella sähköä hankittiin yhteensä 553 (571) GWh.
PVO-konsernin öljylauhdelaitokset Kristiina 1 ja Vaskiluoto 3 on lakkautettu laitosten ympäristölupien päättyessä. Myös PVO-konsernin hiililauhdelaitosten tuotannollinen toiminta päätettiin lopettaa kannattamattomana vuoden 2015 aikana.
Osakkuusyhtiö (50 %) Rapid Power Oy:n toimittama sähkömäärä Norjassa sijaitsevasta vesivoimalaitoksesta oli poikkeuksellisen suuri johtuen alkuvuoden hyvästä varastotilanteesta sekä runsaista sateista. Voimalaitoksen kahdella generaattorilla on syyskuusta lähtien ollut staattoriongelmia, joiden seurauksena koneiden säätämistä, pysäyttämistä ja käynnistämistä on rajoitettu. Toiset 2 generaattoria ovat käytettävissä normaalisti. Vuoden 2016 sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 891 (603) GWh.
Voimapiha Oy (17 %) tuottaa vesivoimalla sähköä Ruotsissa. Voimapiha omistaa 25,7 prosenttia Kraftgården Ab:n osakekannasta. Kraftgårdenin omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsin merkittävimpiin vesivoimavarantoihin kuuluvassa Indalsälven-joessa ja yhtiöllä on noin 161 MW tuotantotehoa, joka vastaa noin 862 GWh keskimääräistä vuosituotantoa. Kolmannen kokonaisen toimintavuotensa aikana Voimapiha Oy toimitti EPV:lle Ruotsissa tuotettua vesivoimasähköä yhteensä 247 (308) GWh. Ruotsissa vesivoiman kiinteistöveroa tullaan alentamaan neljässä vaiheessa vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 2,8 prosentista 0,5 prosenttiin. Lisäksi Ruotsissa valmistellaan vesilainsäädännön uudistusta, jota parlamentti käsittelee syksyllä 2017.
Tornion Voima Oy on EPV:n tytäryhtiö (100 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Tornion terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä kaukolämpöä ja prosessihöyryä Tornion terästehtaalle ja kaukolämpöä Tornion Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 156 (165) GWh.
Raahen Voima Oy on EPV:n osakkuusyhtiö (25 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Raahen terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä Raahen terästehtaalle sekä kaukolämpöä Raahen Energia Oy:lle. Osakkuus ja sähköntoimitus EPV:lle on alkanut 1.4.2014 ja yhtiön uusi CHP-voimalaitos otettiin käyttöön kesällä 2016. Yhtiön toiminta on vastannut odotuksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2016 oli yhteensä 136 (134) GWh.
EPV Tuulivoima Oy (100 %) on keskittynyt tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja tuulisähkön tuotantoon Pohjanmaan rannikkoalueella sekä sisämaassa. EPV Tuulivoiman ensimmäinen, 16 turbiinia käsittävä tuulivoimapuisto, on ollut tuotannossa Vaasan Torkkolan kylässä vuoden 2015 alusta alkaen. Yhtiön toinen, 17 turbiinia käsittävä, tuulivoimapuistoinvestointi on valmistunut ja siirtynyt tuotantovaiheeseen Ilmajoen Santavuorella kesällä 2016. Lisäksi rakennusvaiheessa on Kristiinankaupungin Metsälään yhteensä 34 turbiinia käsittävä tuulivoimapuisto, jonka tuotanto käynnistyy vuoden 2017 lopussa. Metsälän tuulivoimapuiston turbiinit toimittaa Vestas ja investoinnin arvo on kokonaisuudessaan noin 200 miljoonaa euroa. EPV Tuulivoimalla on hallussaan huomattava määrä lainvoimaisia rakennuslupia ja yhtiö odottaa uuden tukijärjestelmän linjauksia. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2016 oli yhteensä 245 (144) GWh.
Rajakiiri Oy:n (65,1 %) Torniossa sijaitsevan tuulivoimapuiston seitsemäs tuotantovuosi oli tuotantomäärältään oleellisesti keskivertovuotta alhaisempi. Tämä johtui pääosin heikoista tuuliolosuhteista vuoden aikana. Esimerkiksi yhtiön vanhempi tuulipuisto (Puuska 1) tuotti vuoden aikana 75 (95) GWh sähköenergiaa, joka vastaa noin 2590 (3300) h/a huipunkäyttöaikaa. Yhtiön koko sähköntuotanto oli yhteensä 115 (117) GWh, josta sähköntoimitus EPV:lle oli 72 (71) GWh.
Suomen Merituuli Oy on yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa merituulivoimaloita Suomenlahdelle ja Selkämerelle. Yhtiöllä on merituulivoimaan tähtääviä kehityshankkeita Inkoon ja Siipyyn alueilla. EPV:n omistusosuus yhtiössä on 50 %.
Alueverkkoyhtiö
Tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy (100 %) harjoittaa sähkönsiirto- ja verkkoliiketoimintaa pääasiallisesti emoyhtiöltä vuokraamallaan voimansiirtoverkolla. EPA:n siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli toimintavuoden aikana 7 120 GWh (7 018), kasvaen hieman edellisestä vuodesta. Uusia verkkohankkeita valmistui vuoden aikana useita ja verkon siirtohäviöt (10,9 GWh) ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla.
Päättynyt toimintavuosi oli Energiaviraston (EV) verkkoliiketoiminnan 4. valvontajakson (2016 – 2019) ensimmäinen vuosi. Uuteen valvontamalliin tuli verkkoliiketoiminnan kannalta positiivisia uudistuksia WACC-%:n määrittelyyn sekä verkkokomponenttien yksiköihin lähinnä voimajohtojen osalta. Aiemman 3. valvontajakson (2012 – 2015) vielä vahvistamattomat tuottolaskelmat osoittavat EPA:n jäävän alituoton puolelle, vaikka verkkoliiketoiminnan kannalta 3. valvontajakso oli haasteellinen sallitun tuoton perustana käytetyn Suomen valtion 10 v. obligaatiokoron jatkaessa laskevaa trendiä.
Muut yhtiöt
EPV Energia Oy:n erityistä tarkoitusta varten perustaman yhtiön Suomen Energiavarat Oy:n tavoitteena on Vapo Oy:n osakkeenomistajana kehittää Vapon toimintaa strategisena päämääränä omistaja-arvon kasvattaminen sekä Vapon resurssien kohdistaminen kotimaisten polttoaineiden tuotantoon ja turpeen uusien käyttömahdollisuuksien kehittämiseen.
EPV Bioturve Oy:n (100 %) tehtävänä on hankkia turvetuotantoon soveltuvia maa-alueita Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta sekä valmistella niitä turvetuotantoon. Laihian Vähänevan tuotanto on edennyt suunnitellusti ja samoin Seinäjoen Hangasnevan kunnostustyöt ovat jatkuneet. Valmistuttuaan tuotantopinta-ala on yhteensä noin 280 hehtaaria. Lisäksi yhtiö on kuluneen tilikauden aikana hankkinut aktiivisesti bioenergiaa toiminta-alueellaan.
EPV Tase Oy:n (100 %) tehtävänä on tuottaa energiatasehallintaan liittyviä palveluja EPV:n osakkaille ja EPV:n omistamille tai osaomisteisille energiantuotantoyhtiöille. Yhtiön tilikauden toiminta on vastannut odotuksia.
EPV Teollisuusverkot Oy (90 %) hallinnoi Tornion Röytässä sijaitsevien 110 kV suurjännitejohtojen siirtotoimintaa. Verkon operatiivisesta toiminnasta vastaa EPV Alueverkko Oy.
Tytäryhtiö Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy harjoittaa teollisuus-, toimisto- ja varastotilojen vuokrausta. Tilat sijaitsevat voimantuotannon vara-alueeksi luokitellulla alueella.
Manga LNG Oy (5 %) perustettiin vuonna 2013. Yhtiön tavoitteena on toimittaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisesti nesteytettyä maakaasua osakkailleen. Investointipäätös nesteytetyn maakaasuvaraston rakentamisesta Tornioon tehtiin joulukuussa 2014. Varaston rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja kaasun toimitukset osakkaille on arvioitu alkavan alkuvuoden 2018 aikana.
LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA TULOS
EPV Energia -konsernin liikevaihto oli 270,7 (268,2) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 188,4 (200,7) miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan 82,2 (67,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu on seurausta tuulivoimatuotannon lisäyksestä sekä verkkoliiketoiminnan ja biopolttoaineiden myynnin kasvusta.
Konsernin liiketulos oli voitollinen 8,4 (20,1) miljoonaa euroa. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 4,7 (4,4) miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätöksen mukainen voitto oli 1,6 (11,9) miljoonaa euroa.
EPV Energia Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi.
RAHOITUS JA INVESTOINNIT
Konsernin taseen loppusumma kasvoi 719,8 (711,5) miljoonaan euroon. Pitkäaikainen vieras pääoma oli 280,7 (268,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikainen 71,7 (63,5) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 49,1 (51,6) %, joka on yhtiön asettaman tavoitetason mukainen.
Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Likvidejä varoja ja sijoituksia oli vuoden lopussa yhteensä 71,2 (40,6) miljoonaa euroa. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli vuoden lopussa 80 miljoonan euron arvosta.
Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 54,6 (113,2) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 61,9 miljoonaa euroa. Osakkeiden hankinnat olivat 1,6 miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin nostamalla pitkäaikaisia lainoja 20,2 miljoonalla eurolla ja osakeannilla 40,8 miljoonalla eurolla.
Korkoriskiltä on suojauduttu koronvaihtosopimuksin.
Kirjanpitolautakunta julkaisi 13.12.2016 lausunnon 1963/2016 rahoitusjohdannaisten laskentakäytännöstä uusine vaatimuksineen. Päätös tarkoitti huomattavaa tiukennusta suojaustarkoituksessa hankittujen johdannaisten dokumentointiin. EPV-konsernissa suojausinstrumentteja koskevaa informaatiota on lisätty liitetiedoissa aikaisempaan verrattuna.
OSAKKAAT, YHTIÖKOKOUS JA HALLITUS
Osakkaat
Osakkaiden omistusosuudet vuoden 2016 lopussa olivat seuraavat:
| 2016 | 2015 | |
|---|---|---|
| Alajärven Sähkö Oy | 1,39 | 1,35 |
| Helen Oy | 6,45 | 6,73 |
| Imatran Seudun Sähkö Oy | 0,35 | 0,35 |
| Jylhän Sähköosuuskunta | 4,07 | 4,06 |
| Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymä | 1,68 | 1,68 |
| Kaakon Energia Oy | 0,37 | 0,36 |
| KSS Energia Oy | 0,62 | 0,57 |
| Kumera Oy | 0,31 | 0,30 |
| Kymppivoima Oy | 8,83 | 8,65 |
| Lahti Energia Oy | 8,42 | 8,07 |
| Lehtimäen Sähkö Oy | 0,57 | 0,57 |
| Oulun Energia Oy | 1,63 | 1,13 |
| Outokumpu Oyj | 1,47 | 1,53 |
| Oy Perhonjoki Ab | 1,78 | 1,77 |
| Rauman Energia Oy | 0,85 | 0,74 |
| Seinäjoen Energia Oy | 10,55 | 10,51 |
| Vaasan Sähkö Oy | 41,35 | 42,36 |
| Vantaan Energia Oy | 8,32 | 8,29 |
| Vimpelin Voima Oy | 0,48 | 0,47 |
| Äänekosken Energia Oy | 0,51 | 0,49 |
| Yhteensä | 100,00 | 100,00 |
Yhtiökokoukset
Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous pidettiin 31.3.2016. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 28.6.2016 käsiteltiin muutokset yhtiön sisäisissä kustannuspaikoissa sekä hallituksen ehdotus ylikurssirahaston alentamiseksi ja pääoman palauttamiseksi F-sarjan osakkaille.
Hallitus
Hallitukseen kuuluivat vuonna 2016 yhtiökokouksen valitsemina varsinaisina jäseninä Olli Arola, Miapetra Kumpula-Natri, Ahti Källi, Hannu Linna, Pekka Manninen, Jorma Rasinmäki, Anders Renvall, Eero Seesvaara, Joakim Strand ja Markku Vartia.
Hallituksen varajäsenet olivat Martti Haapamäki, Juha Häkkinen, Andreas Rasmus, Ari Saukkonen ja Jukka Ylitalo.
Hallituksen puheenjohtajana toimi Miapetra Kumpula-Natri ja varapuheenjohtajana Eero Seesvaara.
Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajana toimi DI Rami Vuola.
Tilintarkastajat
Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2017 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Rytilahti ja KHT Tatu Huhtala sekä varatilintarkastajiksi KHT Ari Lehto ja KHT Kristian Berg.
HENKILÖSTÖ
Henkilökunnan keskeisiä tehtäviä ovat energianhankinta sekä voimalaitos- ja verkkoliiketoiminnan omaisuuden tehokas hallinnointi. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yhtiön osakkaille ohjaamalla omistuksia sekä valvoa niihin liittyviä toimintakokonaisuuksia. Henkilökunnan osaamisen ylläpitäminen on keskeisessä roolissa, jotta liiketoiminnan jatkuva kehittäminen on mahdollista.
Konsernin henkilökunnan lukumäärä oli vuoden aikana keskimäärin 70 (64) henkilöä. Vuoden 2016 lopussa EPV Energian palveluksessa oli 45 (41) henkilöä, EPV Alueverkon palveluksessa 3 (3) ja Tornion Voima Oy:n palveluksessa 22 (20) henkilöä. Koko konsernin henkilöstöstä toimihenkilöitä oli yhteensä 53 ja työntekijöitä yhteensä 17.
KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSIT
Yhtiöllä ei ole käynnissä olevia oikeusprosesseja.
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Yhtiö hankki 31.1.2017 omistukseensa PVO-Alueverkot Oy:n osakekannan, jossa myyjänä oli Powest Oy. Samassa yhteydessä hankittiin myös eräitä sähköasemia ja voimajohtoja PVO-yhtiöiltä. Kaupan kohteena ollut verkko-omaisuus liitetään osaksi EPV:n muuta verkkoliiketoimintaa.
Yhtiöllä ei ole tiedossa muita sellaisia tilikauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia, joita ei olisi kerrottu toimintakertomuksessa.
ARVIO RISKEISTÄ
Teollisuuden Voima Oyj:ltä saadun tiedon mukaan OL3-projektiin liittyvä välimiesmenettely alkoi joulukuussa 2008 laitostoimittajan aloitteesta. Laitostoimittajan helmikuussa 2016 päivittämä rahamääräinen vaatimus on kokonaisuudessaan noin 3,52 miljardia euroa. Summa perustuu laitostoimittajan päivittämään analyysiin tapahtumista syyskuuhun 2014 ja joidenkin vaateiden osalta joulukuun 2014 loppuun asti. Summa sisältää viivästyskorkoja (laskettu kesäkuun 2016 loppuun asti) ja TVO:n laitostoimitussopimuksen mukaisesti viivästämiä maksueriä yhteensä noin 1,45 miljardia euroa sekä laitostoimittajan väittämää saamatta jäänyttä voittoa noin 135 miljoonaa euroa.
Välimiesoikeus teki lopullisen ja sitovan osapäätöksen marraskuussa 2016. Osapäätös käsitteli riidan alkuvaiheiden asioita, kuten aikataulua, lisensiointia ja lisensioitavuutta sekä järjestelmäsuunnittelua. Tämä käsitti monia niistä tosiasioista, joihin TVO perustaa päävaateensa laitostoimittajaa vastaan, kuten myös tiettyjä keskeisiä asioita, joihin laitostoimittajan vaateet TVO:ta vastaan perustuvat. Osapäätöksessä ratkaistiin lopullisesti suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylättiin suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Osapäätös ei ottanut kantaa osapuolten esittämiin rahamääräisiin vaatimuksiin. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja lisää osapäätöksiä on tulossa ennen lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet.
TVO pitää vaatimuksiaan hyvin perusteltuina ja on todennut laitostoimittajan vaateet perusteettomiksi. Osapäätöksen sisältö vahvistaa tätä näkemystä. TVO ei ole kirjannut saatavia eikä varauksia välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten perusteella.
EPV:n tuotanto on jakautunut eri tuotantomuotoihin, joiden tarkoituksena on pienentää yksittäisiin tuotantomuotoihin liittyviä riskejä. Yhtiöllä ei ole tiedossa muita liiketoimintaan liittyviä poikkeavia riskejä.
LÄHIAJAN NÄKYMÄT
Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa osakkailleen toimittamansa sähkön kilpailukyky. Tämä edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa ja vaikuttamista olemassa olevien tuotantoresurssien kehittämiseen. Lisäksi yhtiö pitää yllä valmiutta uusien investointien toteuttamiseksi toimintaympäristön muuttuessa.
Sähkönhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Helmikuun 2017 alussa Pohjoismaiden hydrologiset vesivarastot olivat noin 4 TWh alle pitkän ajan keskiarvotason ja 8 TWh alle vuoden 2016 vastaavan ajankohdan. Päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2017 oli noin 5 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön keskihinta johdannaismarkkinoilla loppuvuodelle 2017 oli noin 26 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2018 noin 22 euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli vastaavasti 34 ja 30 euroa megawattitunnilta. Hiilen termiinihinta loppuvuodelle 2017 oli noin 67 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
Vallitsevan pohjoismaisen markkinatilanteen ja alkuvuoden 2017 epävarmuustekijöistä johtuen EPV:n omistamien resurssien tuotanto on
toteutunut hieman pienempänä keskimääräiseen tuotantovuoteen verrattuna. Loppuvuoden osalta on vaikea ennakoida tulevia tuotantomääriä etenkin CHP-tuotannossa.
EPV:n tuulivoimaohjelman toteutusvaiheeseen edenneet investoinnit Vaasan Torkkolassa ja Ilmajoen Santavuorella ovat valmistuneet sekä otettu tuotantokäyttöön. Kristiinankaupungin Metsälän tuulivoimapuisto on rakennusvaiheessa ja hyväksytty nykyiseen ns. syöttötariffijärjestelmän kiintiöön. Tämänhetkiset sähkön markkinahinnat eivät mahdollista uusien tuulivoimapuistoinvestointien toteuttamista ilman tukijärjestelmää. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan uutta kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jonka yhteydessä on määrä tarkastella myös uusiutuvien energiamuotojen kehitystä ja niihin liittyviä uusia tulevia ohjausjärjestelmiä.
Sähkötehon tarve kulutushuipuissa säilyy lähivuodet korkeana. Kulutushuipuista ja lauhdekapasiteetin alasajosta johtuen todennäköisyys sähkön käytön rajoittamiselle on kasvanut entisestään. Uhkana on, että nykyisen järjestelmän puitteissa jäljellä olevakin lauhdekapasiteetti häviää markkinoilta ja koko tehoreservijärjestelmä on uhattuna. On jokseenkin selvää, että lähivuosina tilanteeseen ei kyetä vaikuttamaan uusia voimalaitoksia tai siirtoyhteyksiä rakentamalla. Toimivien sähkömarkkinoiden edellytyksenä on, että Suomessa on toimiva tehoreservijärjestelmä turvaamaan sähkötehon riittävyys huippu-kulutustilanteissa. Kuluneen talven aikana on tehty havaintoja siitä, että teho- ja säätöongelmat alkavat konkretisoitumaan markkinoilla.
Nykyiset sähkömarkkinat ovat ajalta, jolloin suurten keskitettyjen ja pääasiassa fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten keskeisenä tavoitteena oli toimittaa tietyllä rajatulla alueella, tyypillisesti EU:n jäsenvaltion sisällä, sähköä sekä kotitalouksille että yrityksille. Markkinat ovat siirtymässä voimakkaasti kohti hajautettua tuotantoa. Tämä saattaa lisätä alan toimijoiden määrää ja muuttaa nykyisiä markkina-asemia. Sähkömarkkinoille syntyy tarve mukautua tähän uuteen järjestelmään, joka tullessaan integroi kaikki markkinatoimijat myös kysyntäjouston, energiapalveluyritysten ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Tämän kehityssuunnan valossa on nähtävissä, että Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö on lisännyt energiayhtiöiden riskejä.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 213.718.937,86 euroa, josta tilikauden tulos on -3.607.591,17 €. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.
