EPV Energian tehtävä on varmistaa osakkaidensa energiansaanti. Konsernin sähkönhankinta oli vuonna 2016 yhteensä 4429 GWh, joka vastaa 5,2 % kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Viime vuonna entistä suurempi osuus energiasta tuotettiin päästöttömästi:

  • Ydinvoima 1202 GWh
  • Kivihiili 561,3 GWh
  • Vesivoima 1241,2 GWh
  • Turve 286,8 GWh
  • Biopolttoaineet 260,9 GWh
  • Tuulivoima 320,7 GWh

Pohjolan Voima lisäsi vesivoimaa

Syyskuussa 2016 vihittiin käyttöön Harjavallan uusi vesivoimalaitosyksikkö. Uusi laitosyksikkö kasvatti vuosittain tuotettavan vesivoimasähkön määrää 40 GWh, joka on 15 vuoteen suurin vesivoimatuotannon lisäys Suomessa. Vesivoimalaitosinvestointi oli 40 miljoonaa euroa. Laitoksen omistaa Länsi-Suomen Voima Oy, joka on EPV:n omistusyhteysyritys Pohjolan Voiman osakkuusyhtiö.

Vuosi 2016 oli normaalia sateisempi, etenkin Ii- ja Kemijoella. Kokemäenjoella virtaamat jäivät hieman alle normaalin. Kokonaisuutena Pohjolan Voiman vesivoimatuotanto oli keskimääräistä suurempi.

Suomessa vesivoiman kilpailukykyä jarrutettiin – Ruotsissa nostettiin

Pohjolan Voiman vuosia kestäneen Kollajan vesivoimahankkeen valmistelu jouduttiin keskeyttämään. Jopa 100 MW:n lisäkapasiteettia tarjoava hanke lopetettiin, kun hallitus päätti, ettei edellytyksiä koskiensuojelulain avaamiselle ole.

EPV Energialla on vesivoimaosuuksia Ruotsissa Voimapihan ja Norjassa Rapid Powerin kautta. Ruotsissa oli normaalia kuivempi vuosi ja Norjassa normaalia sateisempi. Ruotsin laitosten vuosituotanto jäi alle keskimääräisen normaalin tason, ja Norjassa vuosituotanto puolestaan ylitti keskimääräisen normaalin tason.

Voimalaitosten kiristyvä kiinteistöverotus vaikeuttaa säätövoiman saatavuutta.

Ruotsin vesivoiman tuottajat saivat hyviä uutisia syyskuussa. Maan budjettiehdotuksessa esitettiin vuodelle 2017 voimalaitosten kiinteistöverojen merkittävää laskua. Uutinen on erittäin tervetullut Ruotsin vesivoiman tuottajille, sillä myös siellä vesivoiman tuotannon kannattavuus on ollut vaikeuksissa, ja kiinteistövero-osuus on yksi merkittävimmistä vesivoimalaitosten kustannustekijöistä. Suomessa voimalaitosten kiinteistöverotusta sen sijaan on jatkuvasti kiristetty. Voimalaitosten kiristyvä kiinteistöverotus vain vaikeuttaa sähkön tuotantoa ja säätövoiman saatavuutta.

Olkiluoto 3:lle odotetaan käyttölupaa vuoden 2017 lopulle

Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n tuotantovuosi oli hyvä. Ydinvoimalaitosten tuotantomäärä oli koko Olkiluodon historian seitsemänneksi suurin. Olkiluoto 1:ssä oli reilun viikon kestänyt vikatila, kun laitoksen reaktorista vaihdettiin vioittuneita polttoaine-elementtejä. Viasta ei aiheutunut ympäristölle haittaa.

Olkiluoto 3:n käyttölupahakemus jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle huhtikuussa 2016. Laitoksen käyttölupaa odotetaan vuoden 2017 loppupuolella. Luvan saaminen on edellytys polttoaineen lataukselle ja ydintekniselle käyttöönotolle. Laitostoimittajan aikataulun mukaan laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa vuoden 2018 lopulla.

EPV Energian omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut osapäätöksen välimiesmenettelyssä, joka koskee Olkiluoto 3 -ydinvoimaprojektin viivästymistä ja siitä aiheutuneita kustannuksia. Osapäätöksessä on lopullisesti ratkaistu suurin osa käsitellyistä asioista TVO:n eduksi ja toisaalta hylätty suurin osa laitostoimittajan väitteistä näiltä osin. Välimiesmenettely on edelleen kesken ja lisää osapäätöksiä on tulossa ennen lopullista päätöstä, jolla välimiesoikeus määrittää osapuolten korvausvelvollisuudet.

LNG-terminaalin rakentaminen alkoi Torniossa

Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n tuontiterminaalin rakentaminen on jatkunut suunnitellusti Torniossa. Kaasun toimituksen on arvioitu alkavan vuonna 2018. EPV Energia on osakkaana Manga LNG Oy:ssä, jonka tytäryhtiö Manga Terminal Oy vastaa terminaalin rakentamisesta.

Päättäjillä on vastuu Suomen sähkötehon riittävyyden varmistamisessa – säätökykyisen kotimaisen sähkön tuotannon on oltava kannattavaa

Uusiutuvan energian käyttö kasvattaa nopeasti säätyvän tehon tarvetta.

Sään mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa tuotetaan Suomessa yhä enemmän. Tämä kasvattaa nopeasti säätyvän tehon tarvetta, joten seurauksena sähköä on markkinoilla useimmiten riittävästi mutta säätökykyistä sähkötehoa liian vähän. Sähkön alhainen markkinahinta ei kuitenkaan mahdollista investointeja säätökykyiseen tuotantokapasiteettiin, joten tarvitaan uudenlainen järjestelmä, jossa sähköteholle tulee rahallinen arvo.

Yksi vaihtoehto tehon varmistamiseksi on kapasiteettimarkkina, jossa voimalaitoksille maksetaan tehon ylläpidosta korvaus. Kapasiteettimaksu on tuloa normaalin sähkömarkkinoilta saatavan tulon lisäksi. Järjestelmä olisi markkinaehtoinen, ja voimalaitokset toimisivat sekä kapasiteettimarkkinoilla että nykyisillä energiamarkkinoilla.

Sähkönhankinnassa panostettiin päästöttömiin energiantuotantomuotoihin

Vuonna 2016 EPV:n hankkiman sähkön keskimääräinen hiilidioksidipäästö (CO2) oli 178,3 g/kWh. EPV:n osakkaille toimitetun sähkön tuottamisessa käytettiin ydinvoimapolttoainetta keskimäärin 0,8 mg/kWh.

Tuotanto-osuuksilla hankitun sähkön keskimääräiset päästöt olivat:

  • Typenoksidipäästöt 238 mg /kWh
  • Rikkidioksidipäästöt 119 mg/kWh
  • Hiukkaspäästöt 5,4 mg/kWh