Lämmön valmisteveron jatkuva kiristys ajaa lämpöasiakkaat pois yhteistuotannosta.
Vaikka maan CHP-laitosten haasteet jatkuivat vuonna 2016, teräsyhtiö SSAB:n ja EPV Energian yhteisyritys Raahen Voima Oy käynnisti uuden voimalaitoksen Raahessa. Investoinnin kokonaisarvo oli noin 112 miljoonaa euroa. Uusi voimalaitos on sekä ympäristöystävällisempi että hyötysuhteeltaan aikaisempaa laitosta tehokkaampi. Se tuottaa noin puolet SSAB Raahen terästehtaan käyttämästä sähköstä – polttoaineenaan muun muassa tehtaan omat prosessikaasut. Prosesseissa lisäksi syntyvää lämpöä ja höyryä hyödynnetään lämmitykseen.
Raahessa hyväksyttiin myös investointiesitys uudesta LNG-terminaalista, joka valmistuu keväällä 2018. Terminaalin myötä SSAB:n tehdas voi luopua raskaan polttoöljyn käytöstä energiantuotannossaan. Muutos myös vähentää terästehtaan päästöjä.
Tornion Voiman varatehokattilat muutetaan LNG-käyttöön
Vuoden aikana EPV Energian tytäryhtiön Tornion Voiman voimalaitoksen käytettävyys on ollut erinomainen 99,7 %. Yhtiön voimalaitoksilla tuotettiin:
- sähköenergiaa 156 GWh
- lämpöä 504 GWh
Kesän aikana voimalaitokselle tehtiin turbiinin täyshuolto. Turbiinista löytyi korroosiovaurioita, jotka venyttivät huoltoaikaa kahdella viikolla.
Myös Tornion Voimassa päätettiin investoida LNG-maakaasuun: Varatehokattiloita muutetaan LNG-käyttöön raskaspolttoöljyn sijasta. Operaatio valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2018.
Vaskiluodon Voima investoi vahvasti biopolttoaineisiin
Vaskiluodon Voiman käytettävyys oli vuoden 2016 aikana 98,5 %. Seinäjoen ja Vaasan voimalaitokset tuottivat:
- sähköenergiaa 1566,4 GWh
- lämpöä 845,6 GWh
Vaasan voimalaitoksella toteutettiin kahden viikon vuosihuolto, joka venyi hieman suunnitellusta aikataulusta turbiiniventtiilien uusinnan vuoksi. Seinäjoen voimalaitokselle tehtiin viiden viikon vuosihuolto johtuen kattilan täystarkastuksesta. Huolto venyi kaksi viikkoa lauhduttimen putkitarkastuksen vuoksi.
Vaskiluodon Voiman tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet biomassalla aina, kun se on taloudellisesti järkevää. Vuoden 2016 aikana biokaasuttimella ajettiin puhdasta lauhdesähköä ennätyksellisen paljon. Kun sähkönhinnat olivat matalimmillaan, voimalaitosta ajettiin pelkästään biomassan tuotekaasulla matalilla kuormilla ilman kivihiiltä.
Vuosi 2016 oli Vaskiluodon Voiman käyttöpaikkamurskaimen ensimmäinen kokonainen käyttövuosi. Murskain toimi odotusten mukaisesti ja osoittautui hyödylliseksi investoinniksi. Laite tukee kotimaisen polttoainehankinnan optimointia sekä kustannustehokkuutta. Myös polttoainelogistiikka parani merkittävästi: yhden kuorman energiasisältö on aiempaa suurempi ja kuljetuksia tarvitaan vähemmän.
Kustannustehokkuusohjelma yhdistää Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten organisaatiot
Vuoden aikana Vaskiluodon Voimassa alettiin toteuttaa kokonaisvaltaista kustannustehokkuusohjelmaa. Ohjelmaan kuuluu muun muassa käytön ja kunnossapidon uudelleenjärjestelyjä, materiaali-, aine- ja palveluhankintojen optimointia sekä polttoaineiden hankinnan optimointia.
Ohjelman yksi osa olivat henkilöstöjärjestelyt. Yhtiössä käytiin taloudellisista ja tuotannollisista syistä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Uudelleenjärjestelyillä pyritään toimintojen tehostamiseen, joustavuuden lisääntymiseen, kustannussäästöihin sekä yhtiön kilpailukyvyn varmistamiseen. Seinäjoen ja Vaasan voimalaitokset tullaan yhdistämään yhdeksi keskitetysti johdetuksi organisaatioksi.
Kovat sateet verottivat EPV Bioturpeen tuotantovuotta
Turpeen tuotantovuosi oli historian heikoin erittäin kovien sateiden vuoksi. EPV Energian tytäryhtiö EPV Bioturve saavutti vain 40–45 % tavoitteestaan. Rakenteille tuli kuitenkin kolme uutta ja merkittävää hanketta, joita valmisteltiin kesän aikana niin pitkälle kuin säät sallivat:
| Turveneva | Ala | Toimenpiteet 2016 | Tuotantoon |
|---|---|---|---|
| Hangasneva, Seinäjoki | 310 ha | Kunnostus. Sarkaojitus viivästyi vuoteen 2017. | 1-vaihe 2018 |
| Jaurinneva, Isokyrö | 78 ha | Kunnostus | 2019 |
| Voitonneva, Seinäjoki | 108 ha | Perusinfra aloitettu: tiet ja sähköistys | 2018 |
Mikä on tulevaisuuden polttoaine?
Energiantuotannon polttoainepaletti sattaa pienentyä.
Vuosi 2016 oli koko maassa metsäteollisuuden sivutuotteiden osalta erittäin runsas, ja kilpailukykyiset hinnat myös kasvattivat niiden käyttöä. Tulevaisuudessa sivutuotteet saatetaan käyttää yhä useammin nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Pitkällä aikavälillä CO2-laskennan vaikutus koko energiatuotannon polttoainepalettiin on siis vielä kysymysmerkki. Jos metsäteollisuuden sivutuotteita käytetään tulevaisuudessa yhä useammin nestemäisten biopolttoaineiden raaka-aineeksi, energiantuotannon polttoainepaletti pienenee.
